In English

Suomi tarvitsee uutta energiaa

Yhteiskunta tarvitsee paljon energiaa toimiakseen. Sen avulla saamme aikaan valoa, lämpöä, kasvua ja hyvinvointia.
Energia on kuitenkin tuotettava niin, ettei se kuormita ilmastoamme. Onneksi keinot ovat jo olemassa.

Selaa alaspäin ja lue, kuinka Fennovoima tuo uutta energiaa Suomelle.

Miksi Suomi tarvitsee
uutta energiaa?

Suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille pitää riittää tulevaisuudessakin päästötöntä, vakaahintaista ja luotettavaa sähköä. Suomi ostaa tällä hetkellä ison siivun sähköstään ulkomailta, vaikka taloudellisempaa ja järkevämpää olisi tuottaa sähkö itse. Tuontisähkön saatavuuteen ei voi luottaa. Kun tähän lisätään tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä käyttöikänsä päähän tulevat voimalaitokset, on Suomi hankalassa tilanteessa.

Selaa alaspäin ja katso, mistä sähkösi tulee.

Suomen sähkön hankinta energialähteittäin

<

Ydinvoimala tuottaa valtavan määrän energiaa tasaisesti ja varmasti kellon ympäri. Sen tuotanto on ennustettavaa ja luotettavaa. Ydinvoima on tehokas ja ilmastoystävällinen tapa pienentää riippuvuutta tuontienergiasta sekä vähentää kasvihuonepäästöjä – siis tuottaa puhdasta energiaa.

Vesivoimalla tuotetaan päästötöntä sähköä, jonka tuotantoa on helppo säädellä kysynnän mukaan. Vesivoiman ympäristövaikutukset aiheutuvat etupäässä vesistöjen patoamisesta. Suomeen ei suunnitella rakennettavan lisää vesivoimaa.

Suomi tuo tällä hetkellä ulkomailta noin viidenneksen käyttämästään sähköstä. Meillä on rakenteellinen riippuvuus tuontisähköstä, mikä on huono asia. Riippuvuudesta päästään eroon vain rakentamalla lisää omaa sähköntuotantoa.

Merkittävä osa Suomen uusiutuvasta energiasta on biomassaa, kuten puuta tai hakkuujätettä. Energiantuotannossa biomassalla tuotetaan enimmäkseen lämpöä. Lisäksi sitä käytetään laitoksissa, jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä yhtä aikaa. Biomassan palaessa vapautuu hiilidioksidia, mutta toisaalta uuden puuston kasvu sitoo sitä. Biomassan käytön lisäämistä rajoittavat mm. sen vaatimat suuret polttoainemäärät.

Kivihiili on maailman eniten käytetty polttoaine sähköntuotannossa. Suomessa sen käyttö on kuitenkin viime vuosina vähentynyt jatkuvasti. Kivihiilen saatavuus on hyvä ja hinta kohtuullinen, lisäksi sillä voidaan tuottaa sähköä luotettavasti. Kivihiilen poltto aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.

Maakaasu on vähemmän haitallista kuin muut fossiiliset polttoaineet, sillä sen poltosta ei aiheudu rikkidioksidi-, hiukkas- ja raskasmetallipäästöjä. Siitä aiheutuu kuitenkin kasvihuonekaasuja, jotka edistävät ilmaston lämpenemistä. Maakaasu tuodaan Suomeen ulkomailta.

Turvetta käytetään lähinnä lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Turve on kotimainen polttoaine, joka vähentää energian tuontiriippuvuutta ja luo kotimaisia työpaikkoja. Sen polton ilmastovaikutukset ovat kuitenkin samaa luokkaa kuin kivihiilellä.

Tuulivoima on ilmastoystävällinen, uusiutuva energiamuoto. Se on kuitenkin riippuvainen sääolosuhteista ja se tarvitsee kumppanikseen säätövoimaa, jolla tuotetaan sähköä silloin, kun ei tuule. Lisäksi sen tuotanto vaatii paljon pinta-alaa suhteessa tuotettuun energiamäärään.

Suomessa suuri osa jätteestä kierrätetään. Sekajätettä polttamalla muunnetaan jätteen sisältämä energia sähköksi ja lämmöksi. Jätteenpoltosta aiheutuu hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä, mutta toisaalta jäte ei näin päädy kaatopaikalle.

Öljyä käytetään sähköntuotannossa lähinnä tuki- ja varapolttoaineena. Öljyn poltosta vapautuu kasvihuonekaasuja.

Aurinkovoiman tuotanto on Suomessa toistaiseksi erittäin vähäistä, joskin kasvussa. Aurinkosähköä syntyy pääosin kesäaikaan, jolloin Suomen sähköntuotanto on muutenkin käytännössä päästötöntä. Aurinkovoimallakin on ratkaistavanaan samat ongelmat kuin tuulivoimalla: tuotanto vaihtelee, pinta-alaa tarvitaan paljon ja sähkön varastointi suuressa mittakaavassa on ratkaisematta.

Ydinvoima

Vesivoima

Tuonti

Biomassa

Kivihiili

Maakaasu

Turve

Tuulivoima

Jäte

Öljy

Aurinkovoima

1/2

Ilmastonmuutos pitää pysäyttää.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arvion mukaan ilmasto lämpenee 1,1–6,4 C° vuosien 1990–2100 välillä. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vakavia riskejä ihmisille ja luonnolle ympäri maailman. Energiantuotanto on valtava ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen lähde. Yhtäkään päästötöntä sähköntuotannon muotoa ei ole varaa jättää käyttämättä, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Selaa alaspäin ja katso, kuinka Suomi voi leikata päästöjä. 

Katso, paljonko merenpinta voi nousta, jos päästöjä ei kyetä leikkaamaan

20172100
Pietari
Venetsia
Hampuri
Amsterdam
Lower
Manhattan
Los Angeles
San Francisco
Tilanne nyt

Valtamerten pinta on noussut keskimäärin yhdeksäntoista senttimetriä 1900-luvun alun tasosta. Meriveden kiihtyvä lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen nopeuttavat muutosta entisestään. Tuoreimpien ennusteiden mukaan merenpinta voi nousta jopa kaksi metriä vuosisadan loppuun mennessä. Helsingissä merenpinta voi nousta jopa 90 senttimetriä. Pohjanlahdella merenpinnan nousua rajoittaa maan kohoaminen (Ilmatieteen laitos).

Tiedätkö, kuinka suuri osa Suomen hiilidioksidipäästöistä aiheutuu sähköntuotannosta?

85
%
47
%
21
%

Väärin meni! Tällä hetkellä noin 21 % Suomen hiilidioksidipäästöistä aiheutuu sähköntuotannosta. Sähköntuotanto muuttuu kuitenkin ensi vuosikymmenellä lähes päästöttömäksi, ja se on mm. ydinvoiman lisärakentamisen ansiota. Tulevaisuudessa merkittävimmät päästövähennykset voidaan saavuttaa mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Oikein! Sähköntuotanto muuttuu kuitenkin ensi vuosikymmenellä lähes päästöttömäksi, ja se on mm. ydinvoiman lisärakentamisen ansiota. Tulevaisuudessa merkittävimmät päästövähennykset voidaan saavuttaa mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Mikä on paras tapa
vähentää päästöjä?

1

Vähennetään energian kulutusta.

2

Vähennetään tuotteiden
valmistusta ja kulutusta.

3

Panostetaan päästöttömiin energialähteisiin.

Kaikkia keinoja tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästötön energiantuotanto, energiatehokkuus ja vastuullinen kuluttaminen ovat kaikki tarpeellisia keinoja, kun päästöjä hillitään.

Kaikkia keinoja tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästötön energiantuotanto, energiatehokkuus ja vastuullinen kuluttaminen ovat kaikki tarpeellisia keinoja, kun päästöjä hillitään.

Ydinvoimako turvallista?

Vastoin monien luuloja on ydinvoima yksi turvallisimmista tavoista tuottaa energiaa, vaikka mukaan lasketaan kaikki historiassa tapahtuneet onnettomuudet, polttoaineen tuotanto ja ydinvoiman muut koko elinkaaren aiheuttamat vaikutukset. Poltettavien energialähteiden aiheuttamat ilmansaasteet taas ovat vuosittain syynä valtavaan määrään sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia.

Selaa alaspäin ja katso myyttien taakse.

Katso myyttien taakse

Klikkaa kortteja ja katso, pitävätkö vanhat myytit paikkansa.

Myytti:
Ydinvoima on vanhanaikaista teknologiaa.

Ydinvoima on tuorein energiamuoto, jonka ihminen on keksinyt. Fennovoiman ydinvoimalasta rakennetaan yksi maailman moderneimmista ja turvallisimmista ydinvoimalaitoksista.

Myytti:
Suomalainen uusiutuva energia on aurinko- ja tuulivoimaa.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisesta uusiutuvasta energiasta tuotetaan vesivoimalla sekä biomassalla, eli puuta, hakkuujätettä ja muuta eloperäistä jätettä polttamalla.

Myytti:
Fossiilisista energianlähteistä voidaan luopua siirtymällä uusiutuvaan energiaan.

Tuotannoltaan vaihtelevat sähköntuotantomuodot vaativat kumppanikseen toisen energiamuodon, esimerkiksi vesivoiman tai fossiilisen maakaasun. Luotettavaa, uusiutuvaa energiatuotantoa kuten vesivoimaa on mahdollista lisätä vain vähän. Yksikään maa ei ole onnistunut merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ilman ydinvoimaa.

Myytti:
Ydinvoima estää uusiutuvan energian investointeja.

Ydinvoima ja uusiutuvat eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Kaikkia keinoja varmasti tarvitaan urakassa, jossa korvataan fossiiliset energianlähteet.

Myytti:
Ydinvoima on kallista.

Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaatii paljon pääomaa, mutta sen käyttökulut ovat pienet. Laitokset ovat pitkäikäisiä, joten niitä täytyy korvata harvoin uusilla. Hanhikivi 1 tuottaa valtavan määrän päästötöntä sähköä 60-vuotisen käyttöikänsä aikana.

Myytti:
Ydinjäte on ongelma.

Käytettyä polttoainetta syntyy määrällisesti vähän, ja sitä käsitellään niin, ettei siitä ole vaaraa ympäristölle. Suomi on edelläkävijä maailmassa ydinjätteen loppusijoituksessa. Varat ydinjätteen loppusijoitukseen kerätään ja rahastoidaan käytön aikana sähkön hinnasta.

Kotimaista energiaa

Fennovoiman voimalahanke on Suomen suurin investointi, jonka vaikutukset ulottuvat koko Suomeen ja pitkälle tulevaisuuteen. Ainutlaatuinen suurhanke tarjoaa suomalaisille tekijöille mahdollisuuden näyttää osaamistaan, sekä avaa ovia kansainvälisille markkinoille ja viennille.

Selaa alaspäin ja katso, miten Suomi hyötyy hankkeesta. 

Uudet työpaikat

4000

Työmaavahvuus

Rakennusvaiheessa voimalaa rakentaa jopa 4000 ihmistä.

500

Käyttövaihe

Laitoksen käyttövaiheessa Fennovoima
työllistää noin 500 työntekijää

Fennovoiman laitosta rakentaa huippuvaiheessa noin 4 000 ihmistä. Työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin moninkertaiset, sillä yksi uusi työpaikka työmaalla luo 1-4 työpaikkaa porttien ulkopuolelle. Käyvä voimalaitos työllistää noin 500 ihmistä. Voimalan käyttöikä on vähintään 60 vuotta, ja käytöstä poisto mukaan lukien kyseessä on sadan vuoden hanke.

Fennovoiman omistuspohja

66
%

Voimaosakeyhtiö SF Oy

34
%

RAOS Voima Oy

Enemmistön Fennovoimasta omistaa suomalainen Voimaosakeyhtiö SF Oy. Sen osakkaisiin kuuluu Suomessa toimivia suuryrityksiä (mm. Outokumpu, SSAB, SRV, Fortum) sekä paikallisia energiayhtiöitä. Yhtiöitä yhdistää vakaahintaisen sähkön tarve. Fennovoiman avulla yhtiöt voivat investoida Suomeen ja turvata kohtuuhintaista sähköä asiakkailleen.

Kolmanneksen omistaa RAOS Voima Oy. Se on laitoksen toimittavan venäläisen Rosatom-konsernin suomalainen tytäryhtiö. Fennovoima on mankala-yhtiö, mikä tarkoittaa sitä, että se myy kaiken tuottamansa sähkön omistajilleen omakustannushintaan.

Tiedätkö, mihin rakennetaan Suomen kuudes ydinvoimala?

A
B
C

Väärin meni! Suomen kuudes ydinvoimala nousee Pyhäjoelle, Pohjois-Pohjanmaalle.

Oikein! Suomen kuudes ydinvoimala nousee Pyhäjoelle, Pohjois-Pohjanmaalle.

Pyhäjoella on energiaa

Ydinvoimalan rakentaminen on maailmanluokan hanke, joka nostaa Pyhäjoen kartalle ja tuo paikkakunnalle sekä koko Pohjois-Suomeen valtavan piristysruiskeen. Seutukuntaan tulee hankkeen myötä paljon uusia työpaikkoja, ihmisiä ja elinvoimaa. Fennovoima haluaa olla hyvä naapuri pyhäjokisille, kuunnella heitä ja rakentaa hyvinvointia yhdessä heidän kanssaan.

Rakennetaan yhdessä suomalaista energiaa

Haluatko kuulla lisää? Lue lisää Fennosesta ja tilaa uutiskirje

Tutustu Fennovoiman tapaan rakentaa hyvää energiaa: www.fennovoima.fi